Eilisessä konsertissa istui vieressäni vaihto-opiskelijalta näyttävä amerikkaa puhuva nuorimies. Orkesterin jo astellessa lavalle hän soitti kännykällään ja sopi treffejä kaverin kanssa myöhemmälle illalle. Päätti puhelun vasta, kun konserttimestarin aloitti virityksen. "There´s a concert beginning now."
Alkuteoksen, Hindemithin Sinfonisten metamorfoosien jälkeen vierustoverini poistui yhdessä naisystävänsä kanssa. Kuinka kummallista tulla konserttiin vain Hindemithiä kuulemaan, ajattelin. Mutta pariskunta tulikin yllättäen väliajan jälkeen takaisin paikoilleen, kuulematta Laura Mikkolan solisteeraamaa Tüürin pianokonserttoa.
Konsertin päätyttyä Brahmsin ensimmäiseen sinfoniaan en loppuaplodien aikana mitenkään malttanut olla kysymättä miksi eivät halunneet kuulla konserttoa.
"You mean the contemporary piece?"
"Yes, the piano concerto by Erkki-Sven Tüür.
"I don´t like contemporary music."
Kysyin tunsiko hän teoksen. Ei. Oliko milloinkaan kuullut Tüürin musiikkia. Ei ollut.
"It was pure magig. You missed a lot."
Sitten hän kertoi tulleensa konserttiin oikeastaan vain kuullakseen Brahmsia, sillä Brahmsista hän piti. Kysyin oliko hän tullut ajatelleeksi, että konsertti oli taiteellinen kokonaisuus, jonka joku oli sommitellut juuri sellaiseksi, laatinut sille dramaturgian puheenvuoroineen ja kontrasteineen. Ja että teokset valottaisivat kiinnostavalla tavalla toisiaan. Että yhden teoksen kuuntelematta jättäminen oli kuin leikkaisi taulusta tai näytelmästä kolmanneksen pois.
Ei ollut ajatellut. Myönsi sitten, että "after you describing it like that, I now regret that I did´nt. Ehkä sitten ensi kerralla, totesimme, hymyillen toisillemme. Nuori ystäväni ei ollut pahoittanut mieltään.
Minä sen sijaan olin pahoillani kaikkien niiden puolesta, jotka - niin ihanaa kuin Brahms onkin - avartavat elämysmaailmaansa vain yksiä ja samoja säveltäjiä kuuntelemalla. Vaikka ei olisi pitänytkään pianokonsertosta, hän kenties olisi kuullut Brahmsinsa uudessa valossa ja uusin korvin.
Sitä paitsi, kotona hänellä tuskin olisi ollut tilaisuutta kuulla Erkki-Sven Tüüriä, toisin kuin Tampereella.
